Kaikki ovat sanoneet meille, että Italiassa kyllä viihtyy, jos vaan kestää byrokratian.
Yritän ottaa positiivisen otteen asiaan heti alkumetreillä, jotta kärsimättömänä luonteena en aivan heti hikeentyisi.
Siispä hengitän syvään, kun ensimmäistä kertaa törmään asiaan yrittäessäni varmistaa lukiopaikkaa pojalleni Juliukselle. Koulu on sanonut, että asia on ok, he ottavat Juliuksen. Kuitenkin, koska kyse on lukiosta, tulee hänen lähettää selvitys koulunkäynnistään ja tasostaan täällä Suomessa Leccon kunnan kouluista vastaavalle virkamiehelle.
Soitan Suomen konsulaattiin Roomassa. He sanovat, että ei ole heidän asiansa. Kehottavat ottamaan yhteyttä Italian lähetystöön Suomessa.
Italian lähetystöstä annetaan vain lista virallisista kääntäjjistä ja informoidaan, että kun kaikki tarvittavat paperit on käännetty, niin heidän täytyy ne vielä tarkastaa.
Otan yhteyttä opetushallitukseen. Ongelmani on, miten selvitän Italian viranomaisille, millä tasolla on 14-vuotias koululainen Suomessa? Avulias virkamies neuvoo, että ainut keino on kopioda Suomen peruskoulun curriculum, eli opetussuunnitelma. Heiltä löytyy se englanniksi. Opetussuunnitelma on vain 70 sivua pitkä. Kun kopioin siitä kahdeksannen luokan vaatimukset, saan sen lyhenemään 20 sivuun.
Lopulta päätän yrittää ilman italian kääntäjää. Printtaan englanninkielisen opetussuunnitelman, Juliuksen koulutodistuksen ja peruskoulun tuntijaon. Näiden papereiden kanssan marssin Juliuksen koululle ja pyydän rehtoria läiskimään niihin paljon virallisen näköisiä leimoja. Nämä lähetän koululle Italiaan.
Mutta ei onnistu. Saan vastaukseksi ystävällisen viestin, että paperit ovat kyllä ne mitä vaaditaan. Ne täytyy kuitenkin kaikki käännättää virallisella kielenkääntäjällä ja käydä hakemessa hyväksyttämisleimat italian lähetystöstä. Papreiden kääntäminen maksaa noin 1000 euroa. Hienoa.
Nyt käyn sähköpostikeskustelua virallisen kääntäjän kanssa, joka yritää selvittää, mitä tarkasti ottaen italian viranomaiset haluavat. Hän tekee tätä hyvää hyvyyttään, jotten maksaisi turhasta.
Onneksi kahden pienemmän lapsen, Rasmuksen ja Lillin koulupaikan takia samanlaista rumbaa ei tarvitse käydä läpi! Tai siis ainakin olen toistaiseksi hyvässä uskossa, että asia on niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti